Nopeusrajoitukset eivät ole ajan tasalla

Autojen ylinopeuksien valvonnassa siirrytään syksyllä nollatoleranssiin. Käytännössä autoilija saa sakkorangaistuksen jo vähäisestäkin nopeuden tilapäisestä ylittämisestä riippumatta siitä, aiheutuiko vaaratilannetta vai ei. Kolmen ylinopeusrikkomuksen jälkeen ajokortti otetaan pois määräajaksi. Erityisen ongelmallista tämä on ammatissaan autoa käyttäville. Olisiko rikkomusten määrä syytä suhteuttaa kuljettajan vuosittain ajamien kilometrien ja liikennevahinkojen määrään?

Kun lainkuuliaisten kansalaisten enemmistö katsoo, että ylinopeutta voi ajaa ainakin rikesakkorajaan asti, on rajoituksissa vikaa. Ihmetystä herättää, miten sama 80 kilometrin nopeusrajoitus voi olla perusteltavissa monikaistaisella moottoritiellä ja mutkaisella sorapintaisella paikallistiellä, jossa on liittymiä, työkoneita ja kevyttä liikennettä. Vaikka tiestö on jatkuvasti parantunut ja autot muuttuneet turvallisemmiksi, ovat sallitut nopeudet vuosi vuodelta laskeneet.

Kun henkilöautojen määrä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut, on liikenteessä kuolleiden määrä vastaavana aikana vähentynyt neljäsosaan. Alhaisia nopeusrajoituksia ei voida perustella liikenneonnettomuuksien vähenemisellä. Tilastojen valossa on voimavaroja nopeuden lisäksi kohdennettava rattijuopumusten vähentämiseen, turvavyön käyttöön, ikäihmisten autoiluun, matkapuhelimen käyttöön ja tiestön kuntoon.

Liikennekulttuurissa on myös eroja. Suomessa onnettomuusluvut ovat hieman EU-maiden keskitasoa alhaisemmat. Esimerkiksi Venäjällä liikenteessä kuolleiden määrä on Suomeen verrattuna yli kolminkertainen asukasta kohti ja lähes kahdeksankertainen autoa kohti.

Jos nollatoleranssi otetaan käyttöön, tulee se kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi saattaa koskemaan kaikkea liikennettä. Myös pyöräilijöille tulee asettaa nopeusrajoitukset. Tuntuva sakkorangaistus tulee saada myös punaisia päin kävelystä liikennevaloissa.

Henkilöautoilu on valtiolle tärkeä verolähde. Jos autoilu halutun mukaisesti vähenee, on tilalle keksittävä uusia veroja.

Nollatoleranssia ei tule soveltaa ennen kuin nopeusrajoitukset on saatettu paremmin vastaamaan nykyistä kalustoa, tiestöä ja jo käytännössä toimivaksi testattua liikennevirran nopeutta.

Pirjo Kemppi-Virtanen
diplomi-insinööri
kaupunginvaltuutettu (kok), Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)