Myönteinen päätös jätevoimalan rakentamisesta tehtävä pian

Jätteenpolton epäilijät ovat tulleet näyttävästi esiin (HS 12.12.) kun jätevoimalan sijaintipaikan päätöksenteon ajankohta vihdoin lähestyy. "Jätehuoltoon erikoistunut tutkija" on "huolissaan", mutta faktatiedot puuttuvat. Jätevoimalakeskustelu on luisumassa vahvasti sivuraiteille.

Bruttokansantuotteen reaalikasvun perusteella on arvioitu, että biohajoavan jätteen määrä Suomessa vuonna on 2016 jo 3,4 miljoonaa tonnia. Jäteautoihin lastattuna se on jono, joka ulottuu kolme kertaa Hangosta Nuorgamiin.

Kaatopaikkadirektiivin mukaan biohajoavaa jätettä saa sijoittaa kaatopaikoille vuonna 2016 enää vain 0,7 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksesta seuraa vastuita ja ainakin 50 vuoden jälkihoitovelvoite. Kustannukset on aikanaan maksettava.

Kasvihuonepäästöjen kannalta kaatopaikalta vapautuva metaani on ympäristölle haitallisempaa kuin pääasiassa hiilidioksidia tuottava polttolaitos.

Niin hyviä toimenpiteitä kuin jätteen synnyn ehkäiseminen ja kierrätyksen lisääminen ovatkin, jätehuolto-ongelman ratkaisuksi ne ovat riittämättömiä.

Ne kehittyneet eurooppalaiset maat, joissa kannetaan huolta ympäristön tilasta ja samanaikaisesti huolehditaan taloudellisuudesta, ovat valinneet polton tavaksi käsitellä jätteitä. Polttolaitokset sijaitsevat jätteen syntyalueilla, joten kuljetusmatkat ovat lyhyet.

Eräissä EU-maissa jätteenkäsittely jakautuu kaatopaikka-poltto-kierrätys-jaolla seuraavasti: Suomi 65-5-30 prosenttia, Ruotsi 22-38-40, Tanska 13-52-35 ja Saksa 34-23-43 prosenttia. Suomen 65 prosentin kaatopaikkasijoitus on näistä korkein - ja kierrätys alhaisin. Jätteenpoltto ei ainakaan tilastojen perusteella vähennä kierrätystä.

Kun jätehuollon EU- ja kansalliset määräykset ovat tulleet asteittain voimaan, on jätteenkäsittelyssä jouduttu siirtymään kaatopaikkakäsittelystä suurempiin ja tehokkaampiin laitosmaisiin yksiköihin. Tällöin kuljetusmatkat ovat pidentyneet erityisesti Pohjois-Suomessa. Kuljetusyritykset luonnollisesti kannattavat niitä jätteenkäsittelyyn ratkaisuja, joissa kuljetusten määrä ei vähene.

Poltto on kustannustehokasta, kun jätettä on yli 100 000 tonnia vuodessa. Saatavilla on vähäpäästöistä, testattua ja turvallista teknologiaa. Jätteenpolttolaitos tuottaa hyötykäyttöön sähköä ja lämpöä.

Kun otetaan huomioon investointi-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä energian myynti, ovat jätteenpolttolaitoksen kustannukset alle 75 prosenttia jätetonnia kohti biomekaanisen laitoksen vastaavista kustannuksista. Jätteenpoltto on veronmaksajan näkökulmasta taloudellisesti perusteltua.

Jätehuolto- ja energiasektorin yhteistyöllä jätteenpolton tuottama sähkö ja kaukolämpo voidaan taloudellisesti hyödyntää ja korvata niillä fosiilisten polttoaineiden käyttöä. Investointipäätöksen jälkeen jätteenpolttolaitoksen lupien saanti ja laitoksen rakentaminen kestää vielä 3 - 4 vuotta. Siksi myönteinen päätös riittävän jätteenpolttokapasiteetin rakentamisesta pääkaupunkiseudulle on tehtävä viipymättä.

Pirjo Kemppi-Virtanen
diplomi-insinööri
kaupunginvaltuutettu (kok), Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)