
Länsiväylä 7.10.2007
Turvesuon 48 hehtaarin suuruinen entinen kaatopaikka Mankkaalla on suurelta osin läjitys- ja avovarastokäytössä - sekä lintujen pesimäalueella irrallaan juoksevien koirien temmellyskenttä.
Alueelle on sijoitettu yhdyskuntajätettä arviolta 1,3 miljoonaa tonnia ja peitemaita ja muita vastaavia massoja noin 0,6 miljoonaa tonnia. Vuosina 1957 - 1986 toimineen kaatopaikan lopettamista joudutti syksyllä 1985 jätetäyttöpenkereen lounaisosassa tapahtunut sortuma. Kaatopaikkatoiminnan lopettamisen jälkeen alue on maisemoitu kevyesti ylijäämämailla.
Kaatopaikalle on sijoitettu aikoinaan muun muassa lääketehtaan jätteitä ja koe-eläimiä. On vaikea arvioida kuinka suuri terveysriski kaatopaikalta valuvista nesteistä ja kaasuista aiheutuu ympäristölle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vain noin 50 metrin päässä jätetäytöstä.
Hoitamaton kaatopaikka on sopimaton keskeiselle paikalle Espoossa. Nykymääräysten mukaan käyttämätön kaatopaikka on kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu riskejä ihmisille eikä haittaa ympäristölle. Keskeistä on ehkäistä ja hallita päästöt sekä ilmaan että pohjavesiin.
YTV on aloittanut vuonna 1997 kaatopaikkakaasun keräyksen noin 17 hehtaarin suuruisella aidatulla alueella. Kunnostustöiden yhteydessä kaasun keräys on laajennettava koko alueelle.
Kunnostettua kaatopaikkaa on tarkkailtava ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Tämä jälkihoitovelvoite kestää arviolta 50 vuotta kaatopaikan sulkemisesta.
Pelkkä kaatopaikan pakollinen kunnostaminen kestää 3 - 5 vuotta ja sen kustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa. Kustannukset maksaa kaatopaikka-alueen omistava Espoon kaupunki. Kaupungilla ei ole realistisia taloudellisia mahdollisuuksia rakentaa kaatopaikka-aluetta kunnostuksen jälkeen puistoksi eikä pitää sitä kunnossa.
Talonrakentamiseen vanha kaatopaikkatäyttö ei sovellu. Asemakaavassa alueelle on sijoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, jolle saa rakentaa 18-reikäisen golfkentän.
Golfkenttäyhtiö on luvannut kentän rakennuskustannusten lisäksi osallistua kaatopaikan kunnostuskustannuksiin ja puiston rakentamiseen yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla. Yhtiön vastuulle jäisi myös alueen kunnossapito ja hoito.
Golfkentän poikki kulkee yleinen kevyen liikenteen reitti, joka jakaa sen kahteen osaan mahdollistaen myös muun virkistyskäytön. Alueelle tulee myös huomattavan laaja, lähes 20 hehtaarin suuruinen puisto, jonne saa rakentaa urheilukenttiä, aidattuja koirapuistoja, leikkikenttiä ja muita virkistystoimintaa palvelevia alueita.
Talvella alueella voisi olla jäähdytetty latu, joka mahdollistaisi pidemmän hiihtokauden. Kesäkaudella golfin lisäksi voisi harrastaa monipuolisesti ulkoilua ja urheilua. Myös lähellä sijaitsevat koulut voisivat hyödyntää aluetta, innostaa oppilaita liikunnan ja jopa golfharrastuksen pariin.
Ajomatkat golf-kentälle lyhenisivät monilla lajin harrastajilla. Lähiseudun yritykset voisivat käyttää alueen palveluita liikekumppaneidensa ja henkilökuntansa virkistystoimintaan.
Asemakaava lisää oleellisesti alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Entinen kaatopaikka muutetaan houkuttelevaksi, monipuoliseksi ja hyvin hoidetuksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Lähiseudun imago muuttuu oleellisesti myönteisemmäksi.
Kehityksen vastustajien on syytä muistaa demokratian toimintaperiaatteet. Kun demokraattisesti tehdyt päätökset eivät miellytä, uhataan käyttää kaikki mahdolliset valitusmahdollisuudet niiden toimeenpanon hidastamiseksi ja estämiseksi.
Se lisää virkamiestyötä, aiheuttaa veronmaksajille kasvavia kustannuksia ja hidastaa tarpeettomasti demokraattisesti tehtyjen päätösten toimeenpanoa.
Vuonna 2001 vireille laitetun golfhankeen on jo aika päästä ilman viivytyksiä toteutusvaiheeseen. Samalla hoituu välttämätön kaatopaikan kunnostus.
Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo
(lähde mainittava julkaistaessa)
|