Energian hinta halutaan Euroopan tasolle

Vain alle puoli vuotta ehti kulua E.ON-kaupasta Fortum ilmoitti, että sähköenergian hinta Espoossa nousee tammikuun 2007 alusta alkaen 15 prosenttia. Yhtiö tosin perui korotuksensa muutama päivä myöhemmin. Energian, siirtomaksun ja veron osuudet sähkön hinnasta ovat noin 40, 35 ja 25 prosenttia. Kuluttajan sähkölaskua energian hinnan nousu korottaa noin 9,5 prosenttia.

Sähköenergian hinnan nousu vaikuttaa asumisen kustannuksiin kaikissa asumismuodoissa. Suurin vaikutus korotuksella on niihin yli 43 prosenttiin espoolaisista asunnoista, joissa on suora sähkölämmitys.

Sähköenergian toimittajan asiakas voi toki kilpailuttaa. Jos kilpailua on aidosti ja toimijoita alalla riittävästi, hinnat pysyvät markkinaehtoisesti oikealla tasolla.

Korotusten syynä ei nyt niinkään liene sähköenergian tuotantokustannusten muuttuminen. Yleisempänä globaalina tavoitteena näyttäisikin olevan energian hinnan nostaminen Euroopan tasolle, johon verrattuna Suomen hintataso on tähän asti ollut noin 25 prosenttia alhaisempi. Siihen maailmaan eivät Venäjältä tänne johdettavat sähkökaapelit, jotka lisäisivät aitoa kilpailua, sovi.

On selvää, että korotus heikentää suomalaisen yrityselämän kilpailukykyä niiden teollisten yritysten osalta, jotka eivät tuota energiaansa itse. Lisäksi korotus nostaa julkisten tilojen käyttökustannuksa ja aiheuttaa kustannuspaineita palveluiden hintaan.

Sähkön siirtohinnan pysymisestä Espoossa edes nykyisellä, muuta jakelualuetta alemmalla tasolla, ei ole mitään pitkäaikaista varmuutta.

E.ON-kaupan myötä Fortumin omistukseen siirtyi myös koko Espoon kaukolämpöverkko. Kaukolämpöä ei käytännössä voi mitenkään kilpailuttaa, koska verkoston käyttöoikeutta ei ole muilla kuin verkoston haltijalla. Nähtäväksi jää, mikä on kaukolämmön hintakehitys Espoossa.

Espoo kasvaa 3000 hengen vuosivauhdilla. Energian tarve kasvaa jatkuvasti.

Uusille rakennettavilla alueille tulisikin rakentaa kaukolämpöverkko siten, että alueen energiantuottaja voidaan tarvittaessa kilpailuttaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) peräänkuulutti kilpailua sähköalalle. Espoossa tähän kilpailun edistämisen tavoiteeseen olisi mahdollista vastata perustamalla energiaosakeyhtiö, jonka omistaisivat Espoon kaupunki ja kaupunkilaiset yhdessä.

Kaavoitusmonopolia käyttäen on mahdollista huolehtia siitä, että tarvittavat verkostot rakennettaisiin ja voimalaitokset sijoitettaisiin kulutuksen painopisteen suhteen jopa nykyisiä voimaloita paremmin. Tällaisia alueita ovat muun muassa Suurpelto, Suomenoja ja Leppävaara. Ämmässuolle sijoitettava jätteenpolttolaitos voisi tuottaa tulevalle Histan alueelle kaukolämpöä ja sähköä järkevään hintaan.

Uuden kaasuturbiinivoimalan rakentaminen maksaisi alle 500 euroa kilowattitunnilta. Investointiin voitaisiin käyttää Eon kaupasta saatuja tuloja.

Vaikka E.ON- kaupan yksi peruste olikin se, että kaupunki ei ole sähkön tuotannon osaaja, on huoltovarmuuden ja hintatason vuoksi ryhdyttävä korjaaviin toimiin. Osaaminen ei ole Espoosta mihinkään kadonnut.

Tapahtunut kehitys ei voi olla kenellekään yllätys. Yritykset toimivat osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla: niiden yksiselitteinen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa.

Helsinki ja Vantaa eivät tiettävästi ole luopumassa omista energiayhtiöistään.

Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt toimia sekä kunnallisella että valtakunnan tasolla asiantilan korjaamiseksi.

Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)