Syntyykö Suomeen eläkeläisköyhälistö?

Eläkkeiden kehitys on leikatun indeksin vuoksi jatkuvasti jäänyt alemmalle tasolle kuin ansiotulojen kehitys.

Työssäkäyvien keskuudessa vallitseva käsitys on, että eläkkeet yleisesti ovat kuutisenkymmentä prosenttia nykyisestä ansiotasosta. Todellisuus on toinen - jo lähtötaso on kymmenkunta prosenttia alempi. Tietoa eläkkeistä on saatavilla, mutta asiaan herätään useimmiten vasta sitten, kun tilanne alkaa omalla kohdalla olla ajankohtainen.

Nyt keskimääräinen eläkeikä on 59 vuotta. Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2005 julkaiseman raportin mukaan keskimääräinen työeläkkeiden taso prosentteina keskipalkasta eri ikäryhmissä pysyttelee tulevina vuosikymmeninä alle 50 prosentin. Eri ikäisinä eläkkeelle jääneiden kohdalla on jonkin verran vaihtelua, mutta se ei muuta yleiskuvaa tilanteesta.

Keinoksi on suositeltu vapaaehtoista eläkesäästämistä työssäoloaikana. On kuitenkin vaikea säästää enemmän kuin on varaa. Kun naisten keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2003 oli 2017 euroa kuukaudessa ja miesten 2621 euroa, tulee eläkkeen määrä keskiarvokansalaisellakin olemaan jo kohtuullisen vaatimaton ja keskiarvon alapuolelle jää huomattava joukko eläkkeensaajia. Erityisen vaikea tilanne on naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla.

Uusi eläkejärjestelmä on ollut voimassa yli vuoden. Työssä pysymisen kannustin - 4,5 prosentin karttuma - on hillinnyt 63 vuotiaiden eläkkeelle siirtymistä. Ikääntyneiden työllisyystilanne on parantunut, kuten ETK:n laskelmassa oletettiinkin. Jos eläkkeelle siirtymisikä ei nouse eikä työllisyysaste korjaannu, 2030-luvulta eteenpäin sataa työllistä kohti on yli 80 eläkkeensaajaa!

Ruotsissa julkaistun raportin (Göran Norrman: Har vi råd bli äldre?-Onko meillä varaa vanhentua?) johtopäätöksenä todetaan, että Ruotsiin saattaa lähivuosikymmeninä syntyä "suuri köyhien eläkeläisten ryhmä". Raportin mukaan tulevien vuosien eläkkeet Ruotsissa eivät vastaa edes puolta nykyisestä palkkatasosta.

Raportissa osoitetaan havainnollisella tavalla, että esimerkiksi 65-vuotiaana eläkkeelle jäävän keskituloisen sairaanhoitajan eläke tulee olemaan vain noin 46 prosenttia hänen palkastaan.

Mikäli sama sairaanhoitaja jäisikin eläkkeelle jo 61-vuotiaana, eläke tulisi olemaan vain 36 prosenttia hänen palkastaan.

Suomessa ikääntymiskehitys on nopeampi ja jyrkempi kuin Ruotsissa ja tilanne siten vieläkin vaikeampi.

Jo nykyisin ongelman on aiheuttanut vuonna 1994 alkanut eläke-etuuksien huononnus ja vuonna 1996 käyttöön otettu eläkeindeksi, jossa ansiotasoindeksillä on 20 prosentin painoarvo ja elinkustannusindeksillä 80 prosentin painoarvo.

Eläkkeiden kehitys on leikatun indeksin vuoksi jatkuvasti jäänyt alemmalle tasolle kuin ansiotulojen kehitys.

Mitä pidempään henkilö on ollut eläkkeellä sitä enemmän hän on jäänyt jälkeen palkansaajasta.

Useat eläkkeet ovat pudonneet selvästi alle 50 prosentin vastaavaa työtä tekevän palkkaan verrattuna. Tämä epäkohta on korjattava.

Tilanne on huolestuttava, kun lisäksi eläkkeiden verotus on palkansaajan verotusta ankarampaa puuttuvien ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten sekä korkeamman sairausvakuutusmaksun vuoksi.

Julkisuudessa on puhuttu paljon ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntymisestä ja palvelujen tarjonnan suuresta muutoksesta lähivuosikymmeninä.

Onko valtaosalla eläkeläisistä varaa ostaa näitä palveluja? Huoli eläkeläisköyhälistön syntymisestä Suomeen on aiheellinen.

Eläkeläisten tulotason kehityksestä on laadittu jatkuvasti selvityksiä. Päättäjiksi on saatava henkilöitä, jotka ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin viipymättä.

Suomalaisille - heille, jotka ovat jo työnsä tehneet - on taattava arvokas vanhuus.

Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)