Turvesuon kaatopaikka kunnostettava urheilu- ja virkistysalueeksi

Laajalahden Turvesuon 48 hehtaarin suuruinen vanha kaatopaikka on suurelta osin läjitys- ja avovarastokäytössä. Se rajautuu pohjoisessa Sinimäentiehen, sen itä-, etelä- ja länsipuolella sijaitsevat Laajalahden, Pohjois-Tapiolan ja Mankkaan asuinalueet. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vain noin 50 metrin päässä kaatopaikka-alueen eteläisestä jätetäytöstä. Alue Kaatopaikka ja sen lähialueet ovat yleisilmeeltään olleet hoitamattomina jo lähes kaksikymmentä vuotta.

Turvesuon kaatopaikalle on sijoitettu yhdyskuntajätettä arviolta 1,2 - 1,3 miljoonaa tonnia ja peitemaita ja muita vastaavia massoja noin 0,5 - 0,6 miljoonaa tonnia. Vuosina 1957 - 1986 toimineen kaatopaikan lopettamista joudutti syksyllä 1985 jätetäyttöpenkereen lounaisosassa tapahtunut sortuma. Kaatopaikkatoiminnan lopettamisen jälkeen se maisemointiin kevyesti ylijäämämailla noin 0,1 - 0,5 metrin paksuudelta.

Kaatopaikka-alueen omistaa Espoon kaupunki.

Käyttämätön kaatopaikka on nykymääräysten mukaan kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu riskejä ihmisille eikä haittaa ympäristölle. Keskeistä on ehkäistä ja hallita päästöt sekä ilmaan että pohjavesiin. Vuonna 1997 YTV on aloittanut kaatopaikkakaasun keräyksen noin 17 hehtaarin suuruisella aidatulla alueella. Kunnostustöiden yhteydessä kaasun keräys on laajennettava koko alueelle.

Kunnostettua kaatopaikkaa tullaan tarkkailemaan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Tämä jälkihoitovelvoite kestää arviolta 50 vuotta kaatopaikan sulkemisesta.

Arviot kunnostamisen kestoksi ovat 3 - 5 vuotta ja kustannuksiksi 15 miljoonaa euroa. Se on summa, joka tarvitaan pelkästään kaatopaikan kunnostamiseen.

Talonrakentamiseen vanha kaatopaikkatäyttö ei sovellu.

Alue sisältyy parhaillaan käsiteltävänä olevaan Etelä-Espoon yleiskaava-alueeseen. Turvesuon nykyisessä asemakaavassa kaatopaikka-alueen pohjois- ja keskiosat on kaavoitettu puistoksi. Espoon kaupungilla ei kuitenkaan ole realistisia taloudellisia mahdollisuuksia rakentaa kaatopaikka-aluetta kunnostuksen jälkeen puistoksi eikä kunnossapitää sitä.

Uudessa asemakaavaluonnoksessa alueelle onkin sijoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, jolle saa rakentaa 18-reikäisen golf-kentän. Kentän poikki kulkee yleinen kevyen liikenteen reitti, joka jakaa sen kahteen osaan. Golfkentän klubirakennus sijaitsee Sinimäentien ja Turvesuontien kulmassa ja huoltorakennukset Turvesuontien varrella.

Alueelle tulee myös huomattavasti Silkkiniittyä laajempi puisto. Sen pinta-ala on 18,5 hehtaaria. Puistoalueelle saa rakentaa urheilukenttiä, aidattuja koirapuistoja, leikkikenttiä ja muita virkistystoimintaa palvelevia alueita. Myös turvetorvijäkälän suojelualue on kaavaluonnoksessa huomioitu.

Golfkenttäyhtiö on luvannut kentän rakennuskustannusten lisäksi osallistua kaatopaikan kunnostuskustannuksiin ja puiston rakentamiseen yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla. Yhtiön vastuulle jäisi myös alueen kunnossapito ja hoito.

Esitetty kaavaluonnos lisää oleellisesti alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Entinen kaatopaikka muutetaan houkuttelevaksi, monipuoliseksi ja hyvin hoidetuksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Lähiseudun imago muuttuu oleellisesti positiivisemmaksi.

Talvella alueella voisi olla jäähdytetty latu, joka mahdollistaisi pidemmän hiihtokauden. Kesäkaudella golfin lisäksi voisi harrastaa monipuolisesti ulkoilua ja urheilua. Myös koulut voisivat hyödyntää aluetta, innostaa oppilaita liikunnan ja jopa golfharrastuksen pariin.

Ajomatkat golf-kentälle lyhenisivät monilla lajin harrastajilla. Lähiseudun yritykset voisivat käyttää alueen palveluita liikekumppaneidensa ja henkilökuntansa virkistystoimintaan. Matkailu saisi uuden vetovoimaisen kohteen.

Pääkaupunkiseudulla käydään jatkuvaa kilpailua yritysten sijoittumisesta. On tärkeää, että juuri Espooseen saadaan vetovoimaisia ja aktiivisia virkistysaluetoimintoja. Ne lisäävat alueen houkuttelevuutta.

Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)