Histassa ei ole hoppuiltu?

Hannele Kerola (sd)ja Timo Rauhanen(sd) olivat huolestuneita Histan kaavoituksen liiallisesta nopeudesta ja suunnittelemattomuudesta. He muistuttivat hankkeen tavoiteajankohdan olevan vuodessa 2020 (LV 23.11.).

Pieni kronologinen kertaus lienee paikallaan ennen keskusteluun antautumista: Histasta on tehty kaavatalousselvitys 1998 ja maisemaselvitys 2001. Ympäristöselvitys alueesta valmistui 2004 ja mahdolliset maankäyttövaihtoehdot ympäristövaikutuksineen 2005. Valmisteluaineistoa on runsaasti lähes kymmenen vuoden ajalta.

Erityisesti ympäristökysymykset ja Nuuksion kansallispuiston läheisyys on otettu vakavasti. Histan alueen kaavoituksessa ei myöskään miltään osin vähätellä valtioneuvoston periaatepäätöstä Nuuksion järviylängön suojelusta, vaan nimenomaisesti tarkennetaan järviylängön aluerajausta päätöksen mukaisesti.

Lautakunnan syyskuussa tekemä päätös tuoda vaihtoehdot yleisön nähtäville ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pakollista. Valmistelua voitaisiin edelleen tehdä vain asiasta päättävissä elimissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin ehdotti yksimielisesti kaupunginhallitukselle kaikkien kolmen vaihtoehdon nähtäville asettamista, jotta palautetta saataisiin mahdollisimman laajasti. Laadittava osayleiskaava on merkittävä koko Espoolle ja kommentit kaavaluonnokseen ovat erityisen toivottavia paitsi alueen nykyasukkailta, myös kaikilta osallisilta.

Kaupunginhallitus asetti 2001 osayleiskaavatyön valmistumiselle tavoitteeksi vuoden 2006. Tästä ollaan jo nyt jäljessä, joten varsinaisesta "hoppuilusta" ei voida puhua. Valmisteluaineistossa esitetyn tavoitellun Histan kehityskuvan mukaisesti vuonna 2020 alueella pitäisi olla uusia espoolaisia pientaloja. Alue ei tietenkään ole vielä tuolloin kokonaan rakennettu. Yleiskaavan hyväksyminenkään ei tarkoita rakentamisen aloittamista yksin tein, vaan se vaatii vielä huomattavasti pienemmille alueille kerrallaan laadittavan asemakaavan hyväksymisen. Mitä enemmän suunnittelu tässä vaiheessa venyy, sitä myöhempään tavoite pientaloasumisen lisäämisestä siirtyy.

Alueelle - myös Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavan ja Nuuksion kansallispuiston väliin - rakentuu tällä hetkellä poikkeusluvin uutta asumista. Se aiheuttaa painetta sekä ympäristölle kunnallistekniikan puuttuessa että palvelujen järjestämiselle.

Kaavoitus on maankäytön suunnittelua ja suunniteltu maankäyttö on kestävämpää kuin suunnittelematon. Hista on mahdollista toteuttaa maanomistajien, joista Espoon kaupunki on suurin, yhteistyöllä siten, että rahoitusta ei tarvitse hakea Espoon muilta alueilta. Kaavoitetun maan myynnistä saatavat tulot kattavat Espoon menot ja "kehittämiskorvauksen" ylimenevä osuus on kaupungille merkittävä tulonlähde.

Kerola ja Rauhanen mainitsevat lopuksi, että poliittisen kentän tuntoja ei voi tulkita tehdyistä päätöksistä. Espoon päättäjät kyllä seisovat päätöstensä takana. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asia on edennyt yhteisymmärryksessä kaikkien arvot huomioiden.

Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)