Kehä I:n ruuhkan edullinen ja nopea ratkaisu

Kehä I ruuhkautuu arkiaamuisin raskaasti länteen tultaessa ja iltaisin itään ajettaessa. Varovaisestikin arvioiden ruuhkassa seisoo työmatkaliikenteessä päivittäin 35.000 ajoneuvoa kolmen minuutin ajan. Se tarkoittaa 1750 henkilötyötuntia päivässä ja vuositasolla 233 henkilötyövuotta - istumista ruuhkassa. Ajan voisi käyttää paremminkin.

Lisäksi ruuhkautumien lisää pakokaasujen määrää ja on siksi ympäristövaikutuksiltaankin huono asia. Liikennevaloilla ohjatuista liittymistä on päästävä eroon, jotta liikennevirta voisi häiriintymättä edetä ja liikenne kehällä saataisiin sujuvaksi.

Ongelman ratkaisemiseksi Tiehallinto on tehnyt tiesuunnitelman Vallikallion kohdalle. Sen mukaan kehä I:n liikennevaloilla ohjattu liittymä Shellin huoltoaseman kohdalla muuttuisi eritasoliittymäksi. Lisäksi Kehä I painettaisiin tunneliin em. liittymän ja vanhan Turuntien välillä.

Tunnelin linjaus kulkee nykyisen väylän itäpuolella, kallioiden alitse. Tämän suunnitelman kokonaiskustannus on noin 70 miljoonaa euroa.

Espoon kaupungin rahoitusosuus hankkeesta on 39 prosenttia eli 27,3 miljoonaa euroa.

Kehän ruuhkaa helpottaisi merkittävästi Vallikallion kohdalla se, että liikennevaloista päästäisiin eroon. Se saataisiin aikaan toteuttamalla ensimmäisessä vaiheessa tiesuunnitelmasta vain Vallikallion eritasoliittymä liittymäjärjestelyineen.

Tämän osan toteutuksen hinta on noin 12 miljoonaa euroa. Jos kolmansia kaistoja ei rakennettaisi vielä tässä ensimmäisessä vaiheessa, riittäisi toteutukseen 10 miljoonaa euroa. Sen voisi toteuttaa osana Espoon omarahoitusosuutta.

Koska kyseisen tien korjaamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan saada valtion budjettiin aikaisintaan ehkä vuonna 2007, voisi koko hanke valmistua liikenteelle aikaisintaan vuonna 2009. Ruuhkassa pitäisi siis istua vielä vuosien ajan.

Jos Vallikallion ensimmäisen vaiheen toteutus voitaisiin tehdä Espoon rahoitusosuudella, se olisi mahdollista saada käyttöön jo vuonna 2007. Toteutus tehtäisiin esimerkiksi SR-urakkana, jolloin suunnittelu ja toteutus ajallisesti limittyisivät.

Edellytys Espoon hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen on, että valtiolta saadaan sitoumus: Espoon hankkeen vaiheen I toteutukseen käyttämät rahat ovat osa Espoon omarahoitusosuutta hankkeesta.

Kun otetaan huomioon, että rakentamiskustannukset kohoavat vuosittain yli 3 prosenttia ja kaupungin maksama korko lainarahalle lienee kustannusnousua pienempi, vaikuttaa hanke taloudellisesti tarkasteltuna järkevältä.

Toteutuksen aikaistaminen lisäisi siten Espoon oman rahoitusosuuden rahan vaikuttavuutta.

Lisäksi Kehä I:n liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää liikenteen päästöjä ja lyhentää matka-aikoja. Myös matka-ajan ennustettavuus ja luotettavuus paranee ja ajoneuvokulut vähenevät. Nämä kaikki edesauttavat elinkeinoelämän toimintaa sekä kilpailukykyä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla.

Aikasäästöillä on suuri merkitys. Stressi vähenee. Työaikaa jää enemmän tuottavaan työhön, mikä hyödyttää elinkeinoelämää ja kansantaloutta. Aikasäästöt tehostavat kuljetusyritysten kaluston käyttöä. Yksityismatkojen nopeutuminen lisää vapaa-aikaa ja parantaa elämän laatua.

Kyseessä on Suomen tehokkain liikennehanke, jonka tehokkuusluku on 5,7. Hanke katsotaan yleensä kannattavaksi ja toteutuskelpoiseksi jo silloin, kun sen tehokkuusluku on suurempi kuin yksi.

Ainut ongelma asiassa lienee se, että valtio ei aikoisi ollenkaan tulevina vuosina osoittaa määrärahoja Kehä I:n parannushankkeeseen.

Hyvät asiat eivät tapahdu itsestään. Olisiko ministeriöllä valmiutta ottaa haaste vastaan?

Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo

(lähde mainittava julkaistaessa)