
Talouselämä 36/2004
Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja vihaiset miehet (Talouselämä 34/2004) esittävät: Omistusasuminen verolle! Ja vielä lääkkeet Suomen pärjäämiselle tulevaisuudessa: "Tuloveroja alennettaisiin ja samalla korotettaisiin kiinteistöveroa ja otettaisiin asuntolainan verovähennysoikeus pois."
Mihin tämä yhteiskunta jatkossa kannustaa kansalaisiaan?
Suomessa omistusasumisella on vankat perinteet. Siihen liittyy voimakkaita tunteita.
Monet ihmiset ovat säästäneet, tehneet kahta työtä ja jopa rakentaneet omin käsin saadakseen itselleen omistusasunnon. Oma asunto merkitsee suomalaisille turvallisuuden tunnetta, pysyvyyttä, kykyä huolehtia itsestä ja perheestä, juuria, kotiseuturakkautta ja tarvetta kuulua johonkin.
Asunnot on hankittu useimmiten jo kertaalleen verotetulla palkkatulolla. Asunnon omistamisesta ei sen käytön aikana muodostu oikeasti tuloa. Asumiskustannukset ovat - sen jälkeen kun velat on maksettu - yleensä pienemmät kuin vuokralla asuttaessa.
Näin pitääkin olla. Sijoitetulle pääomalle kuuluu saada tuottoa. Lisäksi omaa asuntoa hoidetaan ja käytetään paremmin ja säästeliäämmin kuin vuokrattua. Kiinteistönpidon kustannukset ovat omistusasunnoissa pienemmät kuin vuokra-asunnoissa.
Asunnon mahdollinen ansioton arvonnousu realisoituu vasta siinä vaiheessa, jos se myydään. Myyntivoitosta maksetaan tietyn hankintaolettaman perusteella myyntivoittoveroa. Kauppahinnasta maksetaan varainsiirtoveroa. Perittäessä maksetaan perintöveroa.
Jos omaisuuden kokonaismäärä on riittävän suuri, maksetaan vuosittain myös omaisuusveroa. Sekä rakentamisesta että kunnossapidosta maksetaan arvonlisäveroa. Suomessa ei helposti kerry pääomia.
Asumme muihin EU-maihin verrattuna erittäin ahtaasti. Asumisväljyytemme - 36,3 neliömetriä/henkilö - on edelleen Itä-Euroopan tasoa. Keskiverto suomalainen perhe kuluttaa asumiseen huomattavan osan käytettävissä olevista tuloistaan, enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Kuitenkin ahtaasti asuvien - enemmän kuin yksi ihminen huonetta kohti - osuus väestöstä on edelleen yli viidennes.
Asuntovelallisia talouksia on kolmannes kaikista Suomen talouksista. Velan suuri määrä ja yleisyys kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Asuntovelan verovähennysoikeuden poistaminen pudottaisi taloudellisen pohjan yli 600 000 suomalaiselta kotitaloudelta.
Tavoite taloudellisesta vapaudesta, joka saavutataan kun asuntolainat on maksettu, on monien suomalaisten unelma ja tavoite. Aiotaanko se nyt tuhota?
Pirjo Kemppi-Virtanen
dipl. ins.
Espoo
(lähde mainittava julkaistaessa)
|