KILPAILUKYKY

Korkeatasoinen ja oikein suunnattu koulutus sekä lahjakkuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on yksi Suomen kilpailukyvyn peruspilareista. Menestyminen Euroopassa ja maailmanmarkkinoilla edellyttää maailmanluokan osaamista ja oikeiden asioiden tekemistä. Tällä hetkellä tilanne on hyvä. Asemamme säilyttäminen edellyttää jatkuvia ponnisteluja. Koulutukseen, oppimiseen, tutkimukseen, innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen on suunnattava riittävästi sekä henkisiä että taloudellisia voimavaroja. Sitä kautta saamme syntymään uusia työpaikkoja.

Tulevaisuudessa vientituotteemme ovat pitkälle jalostettuja ja korkealuokkaisia. Standardisointityö on käynnissä. Yhtenäiset standardit ja vaatimukset koko EU:n alueella helpottavat tuotteiden kauppaa ja vientiä. EU-standardin täyttävät tuotteet kelpaavat useimmiten myös muualle sellaisinaan, mikä vaikuttaa vientiteollisuuteemme myönteisesti. Tuotteiden ja palvelujen lisäksi myös tietotaitoamme tarvitaan. Euroopan unionissa meillä on paljon annettavaa muiden jäsenmaiden elinympäristön ja yhteiskunnan kehittämisessä ja rakentamisessa: Esimerkiksi Suomen kansallisvarallisuudesta 2/3 muodostuu rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä (infrasta). . Meidän on oltava taitavia ja nopeita - parempia kuin kilpailijamme - pärjätäksemme.

Maamme koulutusjärjestelmän kehittäminen ja tehostaminen on onnistumisemme edellytys. Ikäluokkien pienentyessä koulutuspaikkojen määrä on mukautettava vastaavalle tasolle, koulutustarve eri aloilla on täsmennettävä ja opiskeluaikoja saatava lyhyemmiksi. Maksuton opetus, kohtuullinen opintotuki ja rajaamaton opinto-oikeus eivät saa kääntyä niitä kustantavan yhteiskunnan etua vastaan. Myös opiskelijoiden tulee kantaa vastuunsa. Opintojen rahoittaminen osittain lainalla, josta saisi valmistuttuaan huomattavaa etua verotuksessa, saattaisi tarjota erään vaihtoehdon. Työssäkäynti opiskeluaikana ei saisi kohtuuttomasti pidentää opiskeluaikaa. Koulutuksen ja osaamisen arvostus - myös taloudellinen - tulisi saattaa sen ansaitsemalle tasolle. Progressiivinen verotus ja tulosidonnaiset palvelumaksut vievät pohjaa koulutuksella saatavasta taloudellisesta hyödystä.