HYVINVOINTI

Suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen on välttämätöntä, koska se on perusta maamme kilpailukyvylle. Tärkeimmät voimavaramme ovat osaavat ihmiset, innovatiivisuus, yrittäjyys, sisukkuus, täsmällisyys, taito viedä asioita eteenpäin ja myös tehdä päätöksiä.

Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää tekijöidensä arkipäivän järjestämistä siten, että taakan jaksaa kantaa. Lastenhoidon järjestäminen, vanhempien parhaaksi kokemalla tavalla, vapauttaa voimavaroja työelämään. Työuran vaativimmassa vaiheessa on samanaikaisesti myös kasvatettava lapset, suoriuduttava asunto- ja opintoveloista ja lisäksi huolehdittava edellisen sukupolven ikääntymisen myötä kasvavista hoiva- ja huolenpitovelvollisuuksista. Toimivien palvelujen avulla on mahdollista, että osapuolet voivat antaa parhaan panoksensa perustehtävässään. Palvelujen ostajana yksityishenkilö pitää rinnastaa yritykseen. Vähennysoikeus lisää palvelualan työpaikkoja ja vähentää harmaata taloutta. Samalla veropohja laajenee. Työllistämisen byrokratiaa on kevennettävä: Viranomaisasiat on voitava hoitaa "yhdellä luukulla". Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä on kehitettävä joustavuutta ja nopeutta. Väestön ikääntyessä ja eliniän edelleen pidentyessä terveyspalvelujen tarve kasvaa. Suomalaisille tulee taata arvokas vanhuus ja sen mukainen hoito ja hoiva.

Laadukas, ennaltaehkäisevä ja riittävän nopeasti saatavissa oleva terveydenhuolto tulee olla kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä asettaa vaatimuksia erityisesti esimiestyölle. Loppuunpalamiset työelämässä ovat yleistyneet. Ne tulisikin jatkossa tilastoida työtapaturmiksi. Nyt ne kirjataan useisiin eri sairausryhmiin ja kokonaistilanteen hahmottaminen tuottaa vaikeuksia.

Hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri aikoina eri asioita. Termi "hyvinvointivaltio" on tänä vuonna 50 vuotias. Sen syntyessä Suomi oli kovin toisenlainen maa. Sitä on kuvattu Unto Hämäläisen nettikirjassa: Vuosi 1954 (www.nettikirja.com):

• Viisi vuotta kestänyt sota oli takana ja maan jälleenrakennus sotakorvauksineen olivat vaatineet koko kansakunnalta raskaita ponnistuksia. Jatkosodan päättymisestä oli kulunut 10 vuotta.
• Kansainvälisissä suhteissa vuosi 1954 oli epävarmuuden aikaa. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin oli kuollut maaliskuussa 1953 ja se käynnisti useita vuosia kestäneen valtataistelun. Suurvaltasuhteet olivat kiihkeät ja voimaa näytettiin: Sekä USA että Neuvostoliitto laukaisivat omat vetypomminsa, edellinen Tyynellä merellä jälkimmäinen Semipalatinskissa.
• Neuvostoliitolle vuokrattu Porkkalan sotilastukikohta oli tykinkantaman päässä Helsingistä.
• Heinäkuussa avautuivat rajat työvoiman vapaalle liikkumiselle Pohjoismaissa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan kesken.
• Viisitoista vuotta kestänyt ostokorttikausi päättyi vuonna 1954, kun kahvi vapautui ostorajoituksista. Alkoholin myynti ja tarjoilu pysyi edelleen hyvin säädeltynä. Alkossa vaadittiin viinakortti ja ostokset oli rajoitettu. Alko oli tuonut edellisenä vuonna markkinoille Koskenkorva-viinan, jonka makuun suomalaiset mielistyivät.
• ULA-radio tuli käyttöön, radiolupien määrä lisääntyi lähelle miljoonaa kappaletta.
• Pekka Tiilikainen selosti radiossa Veikko Hakulisen menestyksestä MM-hiihdoissa Falunissa. Maassamme ei ollut yhtään jäähallia. Siitä huolimatta Suomi osallistui myös jääkiekon MM-kisoihin.
• Väinö Linnan romaani Tuntematon Sotilas ilmestyi syksyllä 1954.