Nyt jo rakenteilla oleva Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto 3-projekti valmistuu siten, että se tuottaa sähköä 1600 MW:n teholla keväällä 2009. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljardia euroa ja sen työllistävyysvaikutus on 11 500 - 24 000 henkilötyövuotta, josta kotimaisen työn osuus on 40 - 60%.

Kioton sopimuksessa Suomelle asetetut päästörajoitukset ovat kohtuuttomat. Euroopan ei ole järkevää heikentää omaa kilpailukykyään muihin kilpailijamaihin verrattuna. Yhdysvallat ei sitoudu Kioton sopimukseen ja Venäjän sitoutuminen Kioton sopimukseen on edelleen auki. Käytännössä Venäjä hyötyy sopimuksesta riippumatta siitä sitoutuuko se siihen vai ei. Se pystyy teollisuustuotantonsa romahdettua myymään EU-maille päästöoikeuksia ja toisaalta EU:n varoja tullaan investoimaan päästöjen vähentämiseksi Venäjällä.

Energiapolitiikassa Kioton sopimuksella saavutettavat päästöjen vähennykset ovat merkitykseltään vähäiset. Kyseessä on ainoastaan pieni askel, joka ei vielä ratkaise mitään. Laajemmin eri energiantuotantomuotojen ympäristövaikutuksia käsitteli esitelmässään Tekn. tri Seppo Vuori VTT:lta.

Sähkön osuus Suomessa käytettävästä energiasta on noin neljännes. Kemppi-Virtanen totesi, että Suomessa pulaa ei ole sähköenergiasta vaan sähkön huipputehosta. Voimalaitoskapasiteetti on liian pieni. Suurin energiantarve Suomessa on tyypillisesti helmikuisena, kylmänä arkipäivänä. Tällöin sekä teollisuus että kotitaloudet tarvitsevat eniten sähköä. Silloin ei yleensä ole kovin tuulista.

Energiansääsäästötoimet ja tuulivoima eivät ole ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeisiin, totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan myös MEP Marjo Matikainen-Kallström.